Kurjenrahkan kansallispuisto

Kurjenrahka on viimeisiä laajoja suhteellisen luonnontilaisia keidassuoalueita Lounais-Suomessa. Alueen suotyypit ovat monipuolisia ja linnusto runsasta. Jo tammikuun puolivälistä osa alueista on rauhoitettu lintujen pesinnalle, joten pysy poluilla etenkin Savojärven pohjoispuolella Lamminrahkan tienoilla.

Savojarvi

Savojärvi oli muinoin Turun varavesiallas, mutta sitä ei ole tarvittu sen jälkeen, kun Turku siirtyi käyttämään Virttaankankaalla tuotettua tekopohjavettä. Viime vuonna valmistui Järvijokeen johtava uusi pohjapato, joka mahdollistaa järven muuttumisen aiempaa luonnontilaisemmaksi, ja kohentaa vesistön ekologista tilaa. Hankkeessa madallettiin Turun kaupungin 1950-luvulla rakentamaa säännöstelypatoa. Samalla valmistui tekokoski, joka tasaa veden virtausta ja päästää kalat kulkemaan. Nyt odotellaan nouseeko taimen järveen! https://yle.fi/a/74-20111414

Raisionjoki

Raisionjoki oli myos tärkeä raakavesilähde, ja kun vedenotto siirtyi Virttaankankaalle, oli mahdollista ennallistaa säännöstelypatoja. Hintsankoski entisöitiin ja vanha pato muutettiin tekniseksi kalatieksi. Kalojen vaellusta helpottavia toimenpiteitä tehtiin muuallakin pitkin Raisionjokea ja Ruskonjokea. 

Kun vesi virtaa vapaasti, on mahdollista levittää ravinteita sitovaa kipsiä jokien rantapelloille.  Toivottavatsi tama auttaa puhdistamaan Pohjoissalmen, jotta Oravaisten rannasta tulee pina hieno uimapaikka!

https://yle.fi/a/74-20095322  https://www.ts.fi/uutiset/6134740

Lounaismaan Kansallispuisto

Suomen Luonnonsuojeluliiton ehdotus laajemmaksi Lounaismaan kansallispuistoksi saa kannatukseni!

Rantasauna  

Saksalan Pienviljelijäyhdistys pitaa Rantasaunaa Savojärven länsipuolella, ja myy herkullisia paakkelsseja siellä kesäviikonloppuisin. Pienviljelijäyhdistys auttaa minua kasvimaan laajentamisessa, maalla talkoohenki elää! Tarkoituksena on tänä kesänä olla omavarainen ainakin tomaattien ja perunoiden suhteen. Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toistensa tukea. Oman ruuan kasvatuksella haluan ymmartää ne haasteet jotka pienmaatalous ja erityisesti luomuviljely elinkeinona kohtaa.

Vanhat metsät

Suomessa on 20 miljoonaa hehtaaria puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata, josta suojeltua 2,94 miljoonaa hehtaaria eli 13%. Nyt ehdotettu lisäsuojelupaketti on 31.000 ha eli 0.15% kokonaismetsämaasta. 

Sari Pietilällä Helsingin Sanomien yleisökommenteissa (linkki alla) on hyvä vertaus: Lisäsuojelupaketin 31 000 hehtaaria on vain 310 neliökilometriä. Yksittäisten tuulivoimateollisuushankkeiden pinta-alat voivat olla satoja neliökilometrejä, kuten Keski-Suomeen suunnitellussa 164 km2:n Kettukangas-Hanhikankaan tuulivoimahankkeessa. Lisäsuojelupaketilla ehkä suojellaan 1-2 tuulivoimahankkeen tuhoaman ja pirstoman metsä- tai muun luontoalueen suuruinen alue.

Suomen lehtometsät tarvitsevat välitöntä suojelua, ja ne eivät tietääkseni ole olleet talouskäytössä 1900-luvun jälkeen. Voitaisiinko aloittaa suojelemalla Etelä-Suomen kaikki vanhat lehdot?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011109197.html